Elämässäni tapahtuva muutos on kulminoitunut pisteeseen jossa kohtaamani vaikeat tunteet realisoituvat itselleni käsiteltävämmässä muodossa kuin koskaan aiemmin.
Minua ovat suuresti auttaneet työkalut joita en olisi koskaan kuvitellut käyttäväni. Niiden arkaluontoisesta asemasta johtuen en mainitse niitä nimeltä. Mainitsen tässä yhteydessä vain Rosen-menetelmän, jonka tukemana olen saanut mahdollisuuden kohdata tiedostamattomia keloja, tunteita ym. sellaisessa muodossa että hyödylliset vaikutukset ovat siirtyneet myös arkitodellisuuteeni.
Parhaiten tilannetta selvittäisi varmaankin konsultointi perheeni kanssa, joka kohtaa minut itsenäni (myös ei-itsenäni) jatkuvalla syötöllä.
Muutos joka meissä tapahtuu on sen luonteista, että meillä tiedostavina olentoina on mahdollisuus valita elää sen myötä, tai työskennellä muutoksen vastaisesti. Tämä on äärimmäinen kärjistys, eikä ole mielestäni olemassa "tervettä" eikä "sairasta" tilaa, on vain erilaisia vaiheita prosessissa, joka johtaa kohti tuntematonta.
Hyvä ja paha ovat antiikin aikaisia määritelmiä ympäristölle jossa selviytyminen on hyvin ohuen langan varassa, meillä kulttuurimme hemmottelemilla lellikkilapsilla on mahdollisuus rakentaa eri pohjalle kuin muinainen minän selviytymiskamppailu, ja tämä onkin mielenkiintoista.
On myös mielenkiintoista huomata miten tiukasti jotkut yksilöt haluavat samaistua ajattelullaan menneisiin ajatuksen kulkureitteihin. Kieltäytymällä luottamasta intuitiiviseen (ehkä jopa myyttiseen) "sisäiseen ääneen" joka ohjaa meitä kohti seuraavia tasoja ihmisyydessä he sysäävät syrjään luonnollisen kehityksen ja korkeimman potentiaalinsa.
Ei tästä tällä erää sen enempää. Eiköhän tässä ole taas muutamaksi kuukaudeksi pureskelemista.
Internet on harhaa, todellisuus on sinä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment